Kuntosalit on nykypäivänä paikkoja, jossa voit harjoittaa periaatteessa mitä tahansa fyysisen kunnon osa-aluetta. Nykysalien varustelutasoon kun kuuluu monipuolisesti aerobista laitevalikoimaa, vapaita painoja, puoliohjattuja taljalaitteita, sekä huikea määrä mitä erilaisempia salilaitteita kehon lähes jokaiselle lihakselle. Näistä viimeksi mainitsemissa yleensä varmistuu liikkeen mallinnus laitteen määräämän liikeradan mukaan, kun taas taljoissa sekä vapaissa painoissa vastuuta annetaan harjoittelijan omalle taitotasolle, liikeratojen vapaudelle, sekä kehonhallinnalle. Oli sitten kyseessä laite tai vapaiden painojen liike, molempiin pätee ainakin yksi sama tärkeä sääntö. Puhdas suoritustekniikka. Siitä siis muutama sananen tälle päivälle, ole hyvä.

Voimaharjoittelu: The Form Principle

Tuloksekkaaseen ja turvalliseen harjoitteluun ja voimaharjoitteluun kuuluu monia eri osa-alueita, joista edellisessä kirjoituksessa mainitsin yksittäisen liikkeen näkökulmasta, aloituksesta ja lopetuksesta. Nyt vilkaistaan niiden väliseen maailmaan, joka joskus tahtoo jäädä innon ja tulosten hakemisen suhteen vähälle huomiolle, sitä maailmaa kutsutaan toistoksi. Toistossa yhdistyvät liikevaiheet voittavasta työvaiheesta (konsentrinen) staattiseen vaiheeseen (toiselta nimeltään isometrinen) ja siitä peräänantavaan vaiheeseen (eksentrinen) joka päättyy toiseen staattiseen vaiheeseen.
Yksittäinen toisto tai sarja peräkkäisiä toistoja opettaa niveljärjestelmäämme sekä lihaksiamme, samoin kuin hermostoamme omaksumaan liikemallia jota teemme. Luita liikuttavat lihakset joiden toiminta on riippuvaista sille annetuista hermoimpulsseista mitä taas aivot ohjaa. Jotta pystymme tuottamaan optimaalista voimaa, edellyttää se yllämainittujen järjestelmien saumatonta yhteistyötä sekä optimaalista liikerataa jossa kokonaisuus olisi harmoniassa ja suoritus olisi puhdas. Tästä aiheesta mm. arvostettu voimaharjoitteluvalmentaja Charles “Coach” Poliquin käyttää termiä “The form principle”- “muodon sääntö”.

Myös voimaharjoittelun mestareilla on sparraajansa!

Suoritustekniikoiden oikeaoppisuus on jo pelkästään turvallisuuden näkökulmasta tärkeä tekijä jolla välttää helposti mahdollisia loukkaantumisia, sekä tahattomia ylikuormituksia väärille nivelille tai lihaksille. Tämän lisäksi oikeaoppisen tekniikan kautta harjoitusliikkeen kohdistus halutuille lihaksille osuu kohdalleen ja hyötyvaikutus moninkertaistuu. 
Jotta kohdistuminen halutuille lihaksille/lihasryhmille osuu nappiin on harjoittelijan hyvä tuntea anatomiaa edes jollain tasolla tai mikä vielä parempi, pyytää esimerkiksi ammattilaista tarkistamaan omaa tekniikkaansa ja tekemään mahdollisia korjauksia mikäli tarvis niin vaatii. Kokemukseni mukaan meistä jokaisen tulisi käyttää välillä ekstrasilmäpareja vaikka olisikin kuinka “guru” omasta mielestään, sillä omaa tekniikkaa on mahdoton tarkkailla joka kulmasta ja nähdä mitä kehossa todella tapahtuu. Myös tietoisuus oikeasta kehonasennosta tai tekniikasta parantuu ammattisparraajan mukanaolon myötä ja näin pystyt opettamaan lihasmuistin oikeaan kaavaan yhdellä kertaa.



Myös Paul Chek, yksi aikakautemme valmentajaguruista, kuvaili suorituspuhtauden merkitystä osuvasti yhdellä luennollaan jossa käsiteltiin lihastasapainoa ja liikerytmiikkaa biomekaniikan näkökulmasta seuraavalla ajatusmallilla: “Kehomme on kuin orkesteri. Hyvin johdettuna ja oikein soittimet viritettynä sen kaikki jäsenet aloittavat ja lopettavat soiton juuri oikeaan aikaan ja äänet soivat harmoniassa keskenään. 
Mutta jos johtaja sekoaa rytmissä tai soittajat eivät tiedä miten soittimet tulisi virittää, saadaan aikaan vain sekavaa kakofoniaa joka on kaukana harmoniasta”. Yksinkertaista filosofiaa, eikö totta?
 
Eli kun liikkeen rytmitys sekä tekniikka on hallittua, myös kuorman jakautuminen välittyy oikein juuri niille lihaksille, sekä niveljärjestelmille joille se on tarkoitettukin. Tällöin voimaharjoittelu on tarkoituksenmukaista ja ennenkaikkea sitä tehokasta! 

Bändin jätkät” omille paikoilleen!

Meidän jokaisessa kehon osassa on kullekkin nivelelle/nivelille roolitettuna lihaksia jotka ovat päävastuussa liikkeen aikaansaamisesta (agonistit) ja usein myös tukku kavereita jotka jeesaavat mukana tehden hienomekaanisempaa toimintaa ohjaten ja avustaen (synergistit sekä neutralisoijat). Jos liikerata on oikeaoppinen ja puhdas, työskentelevät lihakset oikeissa rooleissaan aivan kuten orkesterissa olevat soittajat, pysyen omilla paikoillaan omissa soittimissaan ilman sooloilua. Kun seuraavan kerran menet treenaamaan, mieti kohdistuuko liike oikein juuri sille lihakselle jolle päätyö kuuluu, vai onko soittajien kokoonpanossa fiilaamisen varaa?

Jos huomaat että nuottiteline on sekaisin ja tuntuma on kadonnut, ei hätää, lupaan että seuraavat postaukseni auttavat sinua pääsemään vauhtiin taas takaisin.

Musiikkitermein, ensimmäinen setti on vedetty, nyt pienelle tauolle. 🙂

Rytmiä treeneihin!

 

-HealthSensei
 
Tekstin kuvalähteet: 
https://qph.is.quoracdn.net
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/0/03/Vienna_Mozart_Orchestra.JPG
Show Buttons
Hide Buttons